Kirjoitus kun kerrankin on aikaa. Koulu syö sitä nimittäin aika paljon.

Huomasin taas, että jotkut luulevat tuntevansa minut kovinkin hyvin. Eipä siitä jaksa edes enää ärsyyntyä, se on oikeastaan vain huvittavaa. Kerrankin eräs sanoi, ettei minulle voi kertoa tietynlaisia vitsejä. Minä vain nauroin.

Varpaitani on palellut koko päivän. Villasukkakausi lähestyy taas. Aamuisin on vaikeampi nousta ylös, kun peiton alla on mukavan lämmin mutta muualla ei. Ainakin se tuntuu siltä. Täällähän on keskuslämmitys, toisin kun jossain muualla. Sitä arvostaa kummasti talvipakkasilla, kun on viettänyt talven ulkomailla, missä eristykset ilmeisesti olivat vieraita. Ikkunanpielissä senttien rakoja. Hrrr.