Jotenkin illat ovat olleet valjuja sen jälkeen kun koulu alkoi. Kaavoihin kangistumista. Haluaisin käydä kirjastossa, olisi vain tarpeeksi aikaa. Kirjastossa ajan kulumista ei tajua, monesti sitä huomaa tunnin jälkeen että aikaa onkin kulunut niin paljon. Siellä on niin pysähtynyt tunnelma. Samoin joissain kirjakaupoissa, sellaisissa vanhahtavan tyylisissä. Hiukan hämärää, kapeat käytävät, hyllyt yltäisivät kattoon (korkealle!), pölyjä ei ehkä olisi aina pyyhitty. Olen törmännyt eräässä tarinassa melko samanlaiseen kuvaukseen, ja myönnän että se on erittäin idyllinen näkymä. Jos sellaisen kaupan löytäisi, siellä voisi olla tunteja täysin pitkästymättä. Aika pysähtyy.

Haluaisin taas Edinburghiin. Katsoin eilen sen myöhäisillan leffan (Quite Ugly One Morning), se oli kuvattu siellä. Tuli ikävä; olen asunut siellä pienempänä. Oikeastaan se ilmastokin on tietyllä tavalla aika mukava, minä en ikinä ole ollut niitä rannallamakoilijaihmisiä ja kun lempivaatteet ovat farkut ja huppari, niin vähän viileämpi ilmasto sopisi oikein hyvin. Eihän täälläkään talvella ole mitään lämmintä, mutta siellä on erilainen ilmasto. Olen aina halunnut muuttaa ulkomaille, olenhan minä asunutkin Edinburghissa ja Münsterissä. Mutta pitemmän aikaa, isona minä haluaisin muuttaa ulkomaille, Isoon-Britanniaan, Ranskaan tai Irlantiin. Nuo siis ykkösvaihtoehdot, muuallekin voisi tietysti mennä, mutta noihin maihin etupäässä. Eihän se sinänsä ole herkkua muuttaa monesti, mutta minkäs sille voi jos haluaa... Tosiasiassa kuitenkaan hirveästi en halua näihin erittäin lämpimiin maihin, turhan lämpimässä on veltto ja saamaton olo. Lomailla sellaisissa paikoissa on ihan kiva, muttei asua. Pohjoisen asukas henkeen ja vereen.