Pikakirjoitus, kun pitäisi kai lähteä nukkumaankin. Unta on kyllä turha odottaa, kun eilen illalla meni vähän myöhään. Siinä kolmen aikaan taisin nukahtaa. Mutta rakastan öitä. Silloin on niin hiljaista ja muutenkin... tajuaa paikkansa. Olen ehdottomasti enemmän ilta- kuin aamuihminen; olen aina ollut.

Elokuvien katselu on kivaa. Vuorokauden sisään kolme leffaa (Operaatio Donnie Brasco, Moulin Rouge ja Päätön ratsumies). Eniten tykkäsin Päättömästä ratsumiehestä. Ei se ollut pelottava, vaikka olikin tituleerattu kauhuksi, pikemminkin mustaa huumoria. I like it.

Tänään ei synny mitään syvällistä. Olen liian hyvällä tuulella (vaikka ärsyynnyinkin digiboxille kun se ei suostunut poistamaan tekstitystä) kirjoittaakseni paljon. Öitä.