Palasin eilen viikon Rooman-lomalta ja alan taas totutella arkeen. Loma oli piristävä, pääsin hetkeksi pois tavallisista ympyröistä ja uusien ihmisten keskelle. Ehkä oli hyvä olla reilun viikona ajan ilman nettiä. Päästin mielikuvitukseni valloilleen ja haaveilin kaikesta turhanpäiväisestä ja ihmeellisestä. Sellaisesta, mikä ei ole arkipäiväistä.

Kaipaan aina välillä vaihtelua, tympäännyn muuten arkirutiineihin. Jossain vaiheessa en enää välitä, että teen joka päivä samat asiat ja toistan rutiineita. Sen ei tarvi olla mitään suurta; jokin uusi leffa videovuokraamosta tai uuden reseptin kokeilemista. Pidän kuitenkin kotona olemisesta valtavasti, joten vietän viikonloput ja lyhyemmät lomat mieluusta ihan vain kotioloissa.

Sain vihdoin käsiini Emilie Autumnin Opheliac-levyn ja olen ihastunut siihen totaalisesti. Taitaa olla sen lajin musiikkia, että jos ei tykkää, niin vihaa, mutta ennakkoluulottomia suosittelen kokeilemaan, jos gootahtava rock-industrial -musiikki yhtään kiinnostaa.